Eilen illalla mietiskelin pelatessani, että mitä kaikkea peleistä voisi oikeasti kertoa. No tosiasiahan on, että todella paljon niistä voi kertoa. Peleistä voi kertoa vaikka, kuinka monella eri tavalla, mutta päätin nyt kertoa omista kaikkien lempi peleistäni, ei rajoitusta pelin iälle, laitteelle tai muutenkaan. Eli puhtaasti kerron omista suosikkipeleistä matkan varrelta.

Kyllähän monet pelit ovat sellaisia, että niitä on tullut pelattua paljon ja ne ovat jopa hyvin suosittujakin olleet. Näihin peleihin kuuluvat jo ihan perus Super Mario, Sonic, Resident Evilit sekä Crashbandicootit. Niitä on toki tullut itsekin hakattua jo lapsena läpi.

Eli myös itselle on tuttua se, kun ohjain lentää, kun pelissä kuolee. Ihania aikoja tuolloin ysärillä, silloin ohjaimet olivat aina konsolissa kiinni, ja johto oli melkoisen lyhyt. Eli suuttuessa se ohjain ei kauas lentänyt. Ja suuttuminen oli huomattavasti yleisempää kuin nykyään. Silloin kun tarpeeksi monta kertaa kuoltua joutui koko pelin aloittamaan alusta. Ja kyllä. Loppuvastuksen kohdalla näin käydessä se sisälsi itkua, huutoa ja ala-aste ikäisen pojan elämän murenemista pieneksi tomuksi. 

Suosikki nro. 1. Army Of Two ja Xbox360

Yksi ikuisista suosikeista on peli nimeltä Army of Two. Siitä on oikein useampikin osa, mutta tuo eka osa on se oma henkilökohtainen suosikki. Sitä tuli reippaasti yli 10 v pelattua hyvin paljon niin yksin kuin kaverin kanssa.

Army of Two on EA Montrealin kehittämä peli, joka on parhaimmillaan kaksinpelinä. Eli kaksinpelinähän sen kanssa useimmiten on tullut pelattuakin. Kyseessä on siis kolmannen persoonan ammuntapeli. Ensimmäinen Army of Two keskittyy Somaliaan ja siellä terroristijärjestön tuhoamiseen. Seuraavat pelit keskittyvät Afganistaniin, Irakiin sekä Kiinaan. Army of Two on kyllä peli, jota on mukava pelata uudestaan ja uudestaan mennen kaikki osat läpi.

Pelissä vaaditaan kanssa kommunikointia ja suunnittelua, eli peli ei ole vain aivotonta räiskintää, minne sattuu. Tehtäviä tulee suorittaa ja esimerkiksi aseita voi parannella monellakin eri tavalla, samoin kuin varusteita noin muutenkin.

Oma mielipide on, että Army of Two on mukavan monipuolinen, kiinnostava ja hyvin toteutettu peli. kaksinpelinä aivan mahtava, yksin pelinä ei niinkään. Jos pitäisi valita peli, jota illalla pelata kaverin kanssa, niin se olisi ehdottomasti Army of Two. Kommunikointi ja toiminnan suunnittelu pitää pelin kiinnostavana, mutta ei liian haastavana.

Suosikki nro. 2. Minecraft, PS4

Minecraft vaan on aika huippu peli. Peli on kehittynyt vuosien varrella paljon ja saanut pidettyä kiinnostuneena. Minecraft sopii käytännössä kaikille, sillä sitä voi pelata niin lapset kuin vanhuksetkin. Pelissä luovuus pääsee valloilleen erilaisilla texture paketeilla sekä erilaisilla modeilla, mutta myös ihan tavallisena versiona.

Minecraft on jo yli 10-vuotias, sillä se on alun perin julkaistu 2009, ja sen jälkeen sitä on päivitetty säännöllisesti. Peli onkin nykyisin hyvin erilainen kuin aiemmin. Ihan jo niinkin pieni asia, kuin eilen pelatessa huomasin, että Creative versioon oli ilmestynyt uusia blokkeja. Niihin pitää tänään perehtyä ja katsoa mitä ne pitävät sisällään. Jos oikein ymmärsin, niin niitä ei  kuitenkaan Survival puolella ole.

Minecraftin idea on yksinkertaistetusti mainata rautaa, kultaa ja timanttia, viljellä sekä kasvattaa eläimiä ja valmistaa erilaisia varusteita. Sitten on tarkoitus rakentaa Nether-portaali ja mennä Netheriin. Siellä muun muassa mainataan myöskin. Endissä puolestaan pitää tappaa End-lohikäärme.

Pelin kanssa saa vietettyä paljon aikaa. Survival modella pelatessa peli kestää ja pelissä tulee rakenneltua ja touhuttua kaikenlaista määrätietoisesti. Toisaalta Creative modella voi sitten käyttää mielikuvitusta ja rakennella mitä erikoisempia rakennuksia aina tunnetuista rakennuksista mitä mielekkäimpiin uusiin rakennelmiin.

Minecraftissa ei käytännössä ole sellaista päämäärää kuin peleissä yleensä, eli loppuvastuksen voittoon peli ei lopu. Kun End lohikäärmeen tappaa, niin lopputekstit pelaaja pääsee kyllä näkemään, mutta peli kuitenkin jatkuu vielä sen jälkeen normaalisti. Eli loppua ei näy.

Suosikki nro. 3. League of Legends, PC

League of Legends on peli, jota ei pelata yksin. Pelissä olet joko muiden neljän satunnaispelaajan kanssa tai oman joukkueesi kanssa pelaamassa. Pelaaminen on siis aina tiimityötä, vaikka pelaisitkin tavallaan yksin. LoL.ssa on kaksi joukkuetta, jotka pelaavat vastakkain.

2009 julkaistu Riot Gamesin League of Legends on aivan mahtava peli, jota pelatessa on ajoittain hankala lopettaa pelaamista, kun peli ihan kunnolla vie mukanaan. Peli vie mukanaan siksi, että siinä on haastetta ja vaihtoehtoja on rajattomasti. Pelin suurimpiin viehätyksiin kuuluu se, että kaikki voi muuttua hetkessä.

League of Legeds on siinä mielessä kiinnostava peli, että jotta pelaaminen onnistuu, niin pelaajalta vaaditaan tarkkuutta, kommunikointia sekä mekaanisia taitoja ja nopeaa reagointia. Peli vaatii huomattavasti enemmän kuin Army of Two, sillä League of Legensissä kaikki voi muuttua ihan hetkessä ja kommunikointi sekä nopea reagointi ovat kaikki kaikessa. Army of Twossa pelataan pelin omia vihollisia vastaan mutta League of Legendsissä vastassa on yhtä motivoituneita ja innokkaita ihmisiä pelaamassa.

Suosikki nro. 4. Candy Crush, OnePlus 9 Pro

Taisi tulla tämä suosikki yllätyksenä?  No mutta onhan tämä pakko laskea suosikiksi, kun pelaaminen on alkanut jo lähes 10 vuotta sitten ja jatkunut siitä asti säännöllisen epäsäännöllisenä. Candy Crush on pyörinyt sekä facebookissa että puhelimilla jo vuodesta 2012.

Ei siis liene yllätys, että tässä muutaman vuoden aikana on tullut sellaiset 5000 tasoa pelattua. Sitä on tullut rikottua karkkeja, käytettyä buustereita sekä paljon muuta hyvin paljon tässä vuosien varrella. Peli on muuttunut hyvin paljon tänä aikana, matkan varrella on ollut erilaisia buustereita sekä erilaisia tasoja.

Itse olen huomannut, että tässä vuosien varrella ne omat suosikkitasot ovat muuttuneet. Alun inhokkitasot ovat nykyisin aivan mahtavia ja aiemmat mahtavat tasot ovat tylsiä tai muutoin inhokkeja.

Suosikki nro. 5. Resident Evil 5, Xbox360

Kyseinen peli oli aivan huippu pelata yksin mutta toimii myös kaksinpelinä. Resident Evil 5 on kanssa kolmannen persoonan ammuntapeli, kuten Army of Two. Kuten sanottu, niin pelaaminen onnistuu tosiaan yksinkin, silloin pelin toista hahmoa ohjailee tekoäly.

Resindet Evil 5 on ollut erittäin hyvä peli pelata ja sen kanssa on mennyt tunti, jos toinenkin niin yksin kuin kaverinkin kanssa. Resident Evilit nyt ylipäätään ovat klassikoita ja niiden suosio tuntuu pysyneen vuosienkin varrella. Ikääkin Resident Evilillä on jo, sillä peli on julkistettu jo 2005 vuonna. Eli 15 vuotis syntymäpäivät ovat Resident Evililläkin jo takana.

Ylipäätään Resident Evilin pelaaminen on viihdyttävä kokemus, kuten aina. Resindent Evil kuuluu niihin klassikoihin, jotka toimivat aina ja vievät mukanaan, vaikkeivat erityisen haastavia olekaan. Pelaaminen on mukavaa, viihdyttävää sekä helppoa.