Maratonit - laji jonka seuraamisesta nauttii
Maraton juoksu on hyvin suosittu harrastus sekä kilpailulaji, syy miksi pitkiä matkoja halutaan juosta, on aina kunkin henkilökohtainen syy ja halu. Useat juoksijat juoksevat maratoneja juuri kilpailun ja samalla sen tuoman jännityksen ja adrenaliinin takia. Motivaatio juoksemiseen löytyy usein omista niin fyysisten ja psyykkisten rajojen etsimisestä, omien heikkouksien lyömisestä, omien tavoitteiden saavuttamisesta sekä itsetunnon ja minäkuvan kehittämisestä.
Tämä harrastus on myös auttanut löytämään liikunnan ilon, ja sen tuoman hyvän olon tunteen itsessään. Kuten muutkin liikunta ja urheilulajit, on tämän lajin toteuttajilla oltava hyvä hapenottokyky sekä lihassolujen hyvä suhteellinen määrä. Onneksi ihminen on kehittyvä monella saraa, joten hapenottokykyä voi parantaa harjoittelemalla. Monelle maratonin juokseminen voi olla suuri tavoite, jonka eteen taistellaan kokonainen vuosi. Samalla kunnon kasvaessa jää helposti liikunta osaksi arkea ja elämää.
Mika maraton siis on?
Maraton on kestävyysjuoksu matka, joka on pituudeltaan 42,195 kilometriä. Tämä matka ei suinkaan ole pisin etäisyys pitkän matkan juoksussa, mutta maraton on kuitenkin suosituin juoksumuoto. Yksi syy tähän on, että se kokoaa yhteen runsain joukoin juoksijoita ympäri maailmaa. Suosittuihin maratonjuoksuihin saattaa osallistua useita tuhansia ihmisiä, eripuolilta maailmaa ja erilaisista lähtökohdista.
Täysimittaiselle maratonille on olemassa vaihtoehto, joka on puolimaraton. Se on nimensä mukaisesti puolet täydestä maraton matkasta eli 21,0975 km, joka voikin olla ensikertalaiselle parempi vaihtoehto. Puolimaraton on myös raskas kokemus, joten se voi olla myös yksi tapa kokeilla, että onko juoksija pian valmis täys pitkälle juoksumatkalle. Toisaalta monet maratonjuoksijat nauttivat myös puolimaratonien juoksemisesta, vaikka juoksevat pidempiäkin matkoja.
Kokeneille ja itsensä todella haastaville urheilijoille on vaihtoehtona myös ultramaraton, jonka minimipituus on 50 km. Mutta juostava matka voi olla reilusti pidempi. Pisin hyväksytty ultramaraton on ollut Self- Transcendence 3100 mile Race, joka järjestetään syksyisin New Yorkissa. Maratonin suorittamiseen on aikaa enintään 52 päivää ja juoksu alkaa jokaisena aamuna kello 6 ja loppuu keskiyöllä. Ultrajuoksusta on olemassa kahta erilaista versiota; etäisyyden mukaan juokseminen sekä ajan mukaan juokseminen.
Maratonia varten tulee harjoitella ennen kilpailua
On suositeltu, että maratonharjoittelun aloitus olisi tarpeellista aloittaa kuntoilua harrastaneen henkilön jo puoli vuotta ja vasta aloittelijalle vähintään vuosi etukäteen. Tärkeimpiä asioita harjoittelun kannalta on henkilön kestävyysominaisuudet, itse juoksutaito, sekä tietenkin levon ja harjoittelun oikea rytmitys aina ravitsemukseen saakka. Näin ollen ei harjoittelu voi olla yksipuolista, jotta urheilija saa oikeat lähtökohdat pitkän matkan juoksemiseen. On annettu esimerkki kuinka harjoittelun voi nähdä; se on kuin talo, jolla on perusta sekä kolme kerrosta. Perusta muodostuu liikkuvuudesta, voimasta, motoriikasta, koordinaatiosta sekä tietenkin harjoitettavuudesta. Näiden jälkeen lähdetään kehittämään peruskestävyyttä jonka jälkeen vauhtikestävyyttä ja itse kilpailukunto on näiden kaikkien tulos ja tavoite.
Harjoitteluun kuuluu paljon tietenkin myös henkisten voimavarojen vahvistamista, henkinen hyvinvointi on hyvin olennainen osa kilpailukuntoon pääsemiseen. Ei saa kuitenkaan unohtaa, että vaikka pääsi sekä lihaksisto voimaharjoittelun tuloksesta olisikin kunnossa, itse juoksutaktiikka on hyvin tärkeä osa koko kokonaisuutta. Yhteen summattuna kaikki perustuvat jalkojen kestävyyteen (johon vaikuttaa koko vartalon yleinen kestävyys), energian riittävyyteen sekä kestävyyskuntoon. Kun nämä kaikki saadaan toimimaan yhteen ja omalla tavoitetasollaan, on itse juoksu helppo ja mielekäskin toteuttaa.
Harjoittelun runko
Harjoittelun runko koostuu yleisimmin säännöllisistä juoksu harjoituksista, joiden pituus ja vauhti vaihtelee. Yhtenä päivänä esimerkiksi harjoittelija juoksee intervallityyppisesti ja toisena päivänä tekee ainoastaan kävelylenkin. Täytyy muistaa kuitenkin, että palautusjaksot ovat osa harjoitusta ja elimistön kannalta erittäin tärkeitä. Palautuminen on yksi niistä asioista, jotka helposti saattavat unohtua.
Ennen itse suoritusta on hyvä täyttää elimistön energiavarastot, ja hiilihydraattitankkaus pari päivää ennen kisoja onkin kaikille lajin harrastajille tuttu asia. Runsasta juomista ei myöskään saa missään nimessä unohtaa. Kuitenkin on aivan ennen kisaa hyvä välttää raskaita ja hitaasti sulavia ruokia kuten rasva ja kuidut.
Kuten harjoitellessa, myös itse kilpaillessa varusteet näyttelevät isoa osaa. Tärkeimmät ovat tietenkin juoksukengä,t jotka suojelevat jalkoja, vaimentavat iskuja mutta tukevat ja ohjaavat askelia. Kilpaillessa kengät ovat yleensä kevyet, kun taas harjoitellessa ne voivat olla huomattavasti tukevammat. Koska ihmisen jalka voi turvota jopa puoli numeroa normaalista koosta kilpailun aikana, olisi kilpailuun hyvä valita hieman isommat juoksukengät kuin normaalisti harjoittelussa käytettävät. Myös laadukas asustus kuuluu kilpailuun, ja niiltä vaaditaankin ominaisuuksia ja kykyä siirtää kosteutta pois iholta. Vaatteet tulisi kuitenkin valita aina vallitsevan sään ja lämpötilan mukaan.
Kuuluisia maratoneja
Suomalaiset varsinkin tietävät Tukholma maratonin. Tämä jo vuodesta 1979 lähtien järjestetty kilpailu yleensä juostaan touko- kesäkuun vaihteessa. Sen reitti kulkee Tukholman seitsemän eri alueen kautta, ja kisa alkaa sekä päättyy Tukholman olympiastadionille.
Yksi maailman suurimmista vuosittain järjestettävistä maraton tapahtumista on New York maraton, vuonna 2006 juoksukilpailussa oli huimat 37850 maaliin tulijaa. Tämä tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 1970 lähtien, ja yleensä juostaan marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Reitti kulkee nykyaikana New Yorkin halki, aloitus tapahtuu Verrazano-Narrows Bridgeltä ja maali on Central Parkissa Tavern on the Greenin edustalla.
Berliinin maraton, on juostu vuodesta 1974 lähtien, ja järjestetään yleensä syyskuussa. Itse kilpailun reitti on hyvin tasainen ja vuodenaikaan nähden kestävyysjuoksua suosiva, joten se on yksi nopeimmista reiteistä juosta. Berliinissa on juostu kymmenen maratonin maailmanennätystä, ja vielä on voimassa miesten virallinen maailmanennätys vuodelta 2018 jonka Eliud Kipchogen pitää siis hallussaan.
Lontoon maraton on myös mainitsemisen arvoinen koska sen yhteydessä kerätään varoja hyväntekeväisyyteen. Vuonna 2006 maratonin yhteydessä saatiin kerätyksi 41,5 miljoonaa puntaa. Tämä maraton tapahtuma on järjestetty vuodesta 1981 lähtien ja se järjestetään aina huhtikuussa. Tämä maraton kuuluu myös World Marathon Majors -sarjaan kuten aiemminkin mainitsemat New York ja Berliinin maratonit. Lontoon maraton on ainoa, jonka reitti kulkee niin läntisellä kuin itäiselläkin pallonpuoliskolla.
Maailman vanhin, yhä järjestettävä maraton on Boston maraton. Se sai ensi kerran vuonna 1887, ja sen ajankohta on huhtikuun kolmantena maanantaina. Ollessaan vanhin järjestettävä maraton, on se myös arvostetuimpia jo edellä mainittujen kesken ja Pariisin maratonia unohtamatta.
Suomalaisia lähinnä tietenkin ovat kotimaassa käytävät maratonit, joita myös onneksi vuosittain järjestetään. Helsinki City maraton on järjestetty vuodesta 1981 lähtien ja se juostiin elokuisin kunnes vuonna 2018 tapahtuma siirtyi toukokuulle.
Maratoneista on moneksi
Kuten jo aiemmin mainitsin, niin maratoneja on paljon erilaisia ja eripituisia. Samalla niihin osallistuu eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia sekä erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Usein jopa useita tuhansia ihmisiä ilmoittautuu maratoneille. Ja kaikkia näitä ihmisiä yhdistää sama päämäärä. On kiehtovaa nähdä, kuinka niin monella niin erilaisella ihmisellä on sama tavoite ja jokainen aikoo testata itseään ja omaa kestävyyttään. Tämä onkin yksi maratonin kiehtovimmista puolista, sillä maratonit vetävät ihmisiä yhteen erittäin mielenkiintoisella tavalla. Itsensä ylittäminen ja oman harjoittelun tuloksen näkeminen on jokaisella urheilijalla mielessä, kun maraton alkaa.